Spargendi lapides Harri Kivistö eduskuntaan

ruotsin kieli

Pakkoesperanto pakkoruotsin tilalle

Tehdään sellainen pieni muutos, että pakkoruotsi kokonaisuudessaan vaihdetaan pakkoesperantoon, ala-asteelta yliopistoon, virkamiesesperanto mukaan lukien.

Ruotsin kielen asemasta

Ruotsin kielen asema puhuttaa ajoittain. Ahvenanmaan edustajan taannoinen toiminta Pohjoismaiden Neuvoston suomen kielen käyttöä koskevassa äänestyksessä suututti monia. Toivottavasti suomen ja islannin kielen asema Pohjoismaiden Neuvostossa tulee vahvistumaan. ​Itse toimin Pohjoismaiden Neuvoston Suomen valtuuskunnan jäsenenä viime vaalikauden 2011-15.

Yliopistojen ruotsinkieliset turhakkeet

Tänään ruotsalaisuuden päivänä on jälleen hyvä nostaa esiin muutamia kaksikielisyyteen liittyviä omintakeisuuksia. Kulttuurisesti melko pitkälle Suomea vastaavissa maissa, kuten Sveitsissä ja Kanadassa, ei ole moninkertaista yliopistojärjestelmää, jossa kielierot määräisivät tekemään saman työn useaan kertaan.

Ei ruotsin pakolliselle yo-kokeelle

YLE uutisoi tiistaina 21.03.2017 Juha Sipilän suhtautuvan varovaisen myönteisesti ruotsin kielen ylioppilaskokeen palauttamiseen pakolliseksi. Pääministeri Sipilä on sanonut YLE:n mukaan ajatushautomo Agendalle, että asiasta ei ole käyty keskustelua, mutta ehkä pitäisi käydä. Uutinen väittää taustalla olevan ajatus, että pakollinen ylioppilaskoe voisi parantaa viranomaisten ruotsin kielen taitoja. Ruotsin kielen pakollisuus poistui ylioppilaskokeesta vuonna 2005.

 

Kirjasto Oodi ei sovi ruotsinkielisten eikä persujen suuhun

# Helsingin uuden keskuskirjaston nimeksi valittiin Oodi. Helsingin kaupunginkirjaston järjestämään avoimeen nimikilpailuun tuli yhteensä 2 600 ehdotusta. Näistä 1 600 oli eri nimiä.

   Tuomaristo päätyi Oodin siksi, ettei kirjastoa haluttu nimetä yksittäisen henkilön mukaan. Tuomariston puheenjohtajan, apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljasen mukaan nimen piti olla helposti muistettava, lyhyt, hyvin suuhun sopiva ja taivutettava. Oodi on lisäksi nimenä helppo perustella myös kansainväliselle yleisölle. Noin luultiin.

Suomalaisuuden päivä ei ole Perussuomalaisten päivä

# Liput ovat liehuneet Suomalaisuuden päivän kunniaksi. Toukokuun aikana talonmiehet ovat lujilla, sillä liput pitää vetää salkoon ja taas alas melkein joka toinen päivä. Minulle tämä Suomalaisuuden päivän sanoma on jäänyt hieman hämäräksi. Meillähän on Suomalaisen kulttuurin päivä 28.2., Tasa-arvon päivä 19.3., Suomen kielen päivä 9.4., Runon ja suven päivä 6.7., Suomalaisen kirjallisuuden päivä 10.10. Suomalaisuuden päivä ei siis ole ensi sijassa suomen kielen eikä kulttuurin päivä.

Pitäisikö ruotsia oppia pakolla?

Eräs kaverini lähetti minulle tiedot kansalaisaloitteesta, jossa vastustettiin pakkoruotsia. Tämä herätti minut pohtimaan pakkoruotsikysymystä. Itse opiskelin ruotsia vanhassa oppikoulussa 1950-luvulla – välillä pitkin hampain. Pääsin kuitenkin ruotsinkielen vaikeuksien kautta voittoon, eli cum laude taisi tulla kirjoituksissa.

Ruotsinkielen oppimiseen kannattaa panostaa

Nyt ei pidä nynnyillä, vaan sanoa suoraan miten asiat on. Suomalaisten kannattaa panostaa ruotsinkielen kunnolliseen oppimiseen koulussa, jotta asema työmarkkinoilla paranisi. Voidaan myös aivan aiheellisesti kysyä, että onko koulujen nykyinen tuntimäärä riittävä, jos työpaikat menevät suomalaisilta ohi suun heikon kielitaidon vuoksi.

Antaa suomenruotsalaisten muuttaa Ruotsiin

Kauppalehti kertoo jutussaan 18.7.2015 Svenska Dagbladetin kirjoituksesta, jonka mukaan suomenruotsalaiset muuttavat ennätysmäärin Ruotsiin.

Pakkoruotsi suomen kielen surma Ruotsissa

Pariin viikkoon en ole kirjoittanut Puheenvuoroon, koska kiersin matkailuautolla 4076 km Ruotsia ja Norjaa.

Vanhan sanonnan mukaisesti matkailu avartaa. Sitä se teki nytkin, ja tässä kirjoituksessa tuon julki suomen kieleen liittyvät havainnot.

1600-luvulla Ruotsin valtio houkutteli suomalaisia uudisasukkaita Värmlannin kaukaisimmille metsäseuduille lupaamalla heille mm. verovapauden muutamaksi vuodeksi. Heitä saapui asumattomille seuduille runsaasti ja eniten Savosta Rautalammin seudulta. Värmlantiin he rakensivat uudet asumukset ja harjoittivat aluksi kaskiviljelyä.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä