Uskottavuus meni, osa 1: Vihreä liitto
Joskus kuulee ihmisiltä, miten yksi tai toinen ehdokas on sanomisillaan vienyt uskottavuuden joltain puolueelta. Usein kyse on pienemmästä puolueesta, koska ihmisen on helpompi yleistää yksittäistapaus koko ryhmään, kun kyse on itselle suhteellisen vieraasta joukosta. Kyse on myös sovinnaisuudesta.
Voisin kirjoittaa sivukaupalla selvitystä kaikista hyvistä ja kannatettavista asioista joita eri puolueet ajavat ja monista hyvistä ja fiksuista ehdokkaista joita voisin kuvitella niiden riveistä äänestäväni (ainakin mikäli puolue olisi toinen, useissa tapauksissa). Tälle on oma aikansa. Vaalien toiminta perustuu kuitenkin pitkälti erojen löytämiseen ja niiden korostamiseen, ja siksi nyt on siis luvassa (kevyttä) dissausta.
Pyrin tasapuolisuuteen. Jokainen puolue saa vuorollaan osansa. Nyt on Vihreän liiton vuoro; eli pari lyhyttä syytä siihen, että Vihreiden uskottavuus on omissa silmissäni mennyt.
Case Rastimo
Moni Vihreä huokaisi helpotuksesta kun ansioitunut elokuvaohjaaja Kaisa Rastimo loikkasi puolueesta demareihin. Syynä taisivat olla ristiriidat Vihreiden tietoyhteiskuntatyöryhmän sisällä, minkä ryhmän työn tuloksena syntynyt 2011 tietoyhteiskuntaohjelma on varsin lupaava ja oikean suuntainen, vaikka monin paikoin ymmärrettävistä syistä kovin varovainen (samoin kuin tekijänoikeuslinjaukset ovat ympäripyöreitä).
Rastimo ehti synnyttää eri nettiaktiivien keskuudessa kovasti hilpeyttä ja siten jonkin verran harmia ainakin tietoteknisesti valveutuneille Vihreille mielipiteillään. Tunnetuksi tulleessa kommentissaan hän sivuutti kansalaisoikeusnäkökohdan "liirumlaarumina".
Niin, huokaisivat helpotuksesta nämä "piraattihenkiset tekijänoikeusanarkistit" — ehkä kuvittelivat että nyt saavansa vapaasti temmeltää. Puolueen sisäiset ristiriidat eivät kuitenkaan ole mihinkään kadonneet. Vihreissä kilpailtaneenkin kovasti siitä, kuka perii Rastimon saappaat.
Raukko
Yksi kilpailija on Kymen vaalipiiristä ehdolla oleva Pekka Raukko, joka onkin jo ilmoittanut, että: "Kasvi vs. Rastimo kiistassa asetun pääasiassa Rastimon puolelle." (Jyrki Kasvin blogissa) Tämä on rohkea avaus.
Pekan mielipiteet ovatkin selkeästi "rastimolaisia". Seuraavat lainaukset blogikommenteista.
Tiedostonjakamisesta:
"Piraattien toiminta puolestaan on luonteeltaan silkka ”raiskaus”."
Ylläpitäjien vastuusta:
"Jos palvelimen ylläpitäjä ei tiedä mitä tekee, niin eikö hänet ole syytä julistaa holhouksen alaiseksi." (käsittääkseni siis kannatusta löytyi HE 317/2010:lle, jossa palveluiden ylläpitäjät asetettiin vastuuseen palveluissa julkaistavasta materiaalista ja linkeistä, mikäli materiaali on esimerkiksi rasistista)
ViNO saa myös kuulla kunniansa:
"Vihreiden Nuorten ja Opiskelijoiden (VINO) piraattipolitiikka on todellakin noloa. Vihreyteen kun kuuluu minusta toisten ihmisten oikeuksien kunnioittaminen ja luovan työn korostettu arvostaminen."
Löytyykö Vihreiden joukosta lisää Raukkoja? Ainakin nämä tekijänoikeuskysymykset ja niihin liittyvät tietoyhteiskuntalinjaukset ovat selvästi Vihreiden joukossa "omantunnonkysymyksiä", joten kasvualusta on varmasti otollinen.
Järvinen
Pitkäaikainen tekijänoikeussoturi, kansanedustaja ja entinen Vihreiden naisten puheenjohtaja Heli Järvinen on kandidaattina varmasti kilpakumppaneitaan varteenotettavampi. Hän nostatti taannoin huomiota kannattamalla blogissaan tiedostonjakajien nettiyhteyden katkaisemista ja hyvitysmaksujen (kasettimaksu) laajentamista ja olikin hetken aikaa tietoyhteiskuntataistelun eturintamassa.
Bloggauksen jälkeen en ole huomannut Järvisen kommentoineen aihetta lainkaan, ja on siis muutaman päivän ajan kuohuneen keskustelun jälkeen jättäytynyt täysin pois rintamalta. Tulevaisuus näyttää onnistuvatko Vihreät Naiset keräämään rivinsä uudestaan tässä merkittävässä kiistassa.
Yleistä
Itse olen paljolti kritisoinut Vihreitä tietoyhteiskuntaan liittyvissä asioissa. En siksi, että he olisivat mitenkään muita puolueita kehnompia näissä kysymyksissä, vaan aika lailla päinvastoin: koska niin moni odottaa Vihreiltä edistyksellisiä tietoyhteiskuntalinjauksia ja olettaa että puolue on niissä täysin luotettava. Todellisuus ei kuitenkaan, ikävä kyllä, vastaa mielikuvaa.
Monen äänestäjän silmissä Vihreiden luottamus on mennyt hallitusseikkailuissa: ydinvoimaa on lisätty voimakkaasti, vaikka juuri ydinvoiman vastustaminen on puolueen kantavia ajatuksia.
Itse kannatan monia Vihreiden ajamista asioista, ja tunnen suurta sympatiaa puolueen yleistä ideologiaa kohtaan. Ainakin kerran olen puolueen ehdokkaalle äänenkin antanut. Oleellinen ongelma saattaa olla sama kuin Yhdysvalloissa demokraateilla: puheet ja tavoitteet ovat järkeviä ja hienoja, mutta tilaisuuden tullen puuttuu sitten syystä tai toisesta kanttia viedä asiat lävitse. Samassa mielessä Perussuomalaisia voisi pitää Amerikan republikaanien suomalaisena vastineena: ajatukset ovat sekavia, lähinnä konservatiivisia ja usein huonosti perusteltuja (ja harvemmin mielestäni kannatettavia), mutta vauhti on kova, anteeksi ei pyydellä, ja kantti riittää loppuun asti.
Seuraavalla kerralla jatkavat Perussuomalaiset.
Piraattipuolue osallistuu vuoden 2011 eduskuntavaaleihin. Olen ehdolla Pirkanmaan vaalipiirissä. Kampanjasivu facebookissa.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Jotakin hyvää piraattien kannalta. Itse kiinnitin huomiota piraatteihin vasta tämän Rastimon törttöilyitä seuratessani. Tuskin olisin valinnut Piraattipuoluetta ilman Rastimoa:D
Sama juttu. :) Suivaannuin niin paljon että ryhdyin kansanedustajaehdokkaaksi.
Rastimolle vois melkein lähettää kukkia tai vastaavaa. Pitää myös muistuttaa että muistaa pitää lapsistaan huolta ja tarkistaa säännöllisin ajoin että selaimien sisältöfiltterit pelaavat.
Vihreä liitto ei ole puolue. Pienenä korjauksena.
On se ainakin puoluerekisterissä.
Vihreä liitto on puolue, se on myös hallituksessa. Vihreä puolue taas ei ole puolue, ainakaan perinteisessä mielessä.
En tiedä, olenko "rastimolainen, vai mikä.
En kuitenkaan ymmärrä sitä logiikkaa, jolla toisen työn tuloksen saisi ottaa korvauksetta itselleen pelkästään sillä perusteella, että on ymmärtänyt määritellä itsensä merirosvoksi.
Olen Harriltakin moneen otteeseen kysynyt, miten hän itse kokee saaneensa oikeuden ottaa muiden ponnistelujen tuloksena syntyneen "hyvän" itselleen. Onko joku "kapteeni koukku" siitä unessa ilmoittanut, vai onko hän ihan itse valtuuttanut itsensä?
Aivan itse olen mielipiteeni muodostanut. Tästä aiheesta on keskusteltu niin monet tovit ja niin useat rivit, että en jaksa uskoa sen kummempaan ymmärrykseen enää päästävä kuin mitä on päästy, joten ymmärtänet etten jaksa vastata samoihin argumentteihin (sinä innokkaampana ehkä jaksat) kovin monta kertaa kun keskustelijat ovat samat.
On jotenkin raukkamaista avata keskustelu minun henkilökohtaisia mielipiteitäni koskien ja sen jälkeen ilmoittaa että nyt on niin pikku merirosvo niin väsy, että ei jaksa keskustella.
Blogini tarkoitus ei ole missään vaiheessa ollut osoittaa sinun olevan väärässä, vaan että Vihreässä liitossa antipiraatit ovat merkittävä ryhmittymä. Jotkut toivoisivat että vähemmistö, mutta epäilen että ovat tasavertaisessa avioliitossa tietoteknisesti valveutuneen siiven kanssa (esim. Kasvi).
On vain rehellistä tiedottaa ihmisille tästä, monethan luulevat että Vihreissä on vallalla edistykselliset näkemykset tekijänoikeuksista ja internetin vapaudesta.
Riippumatta siitä, mikä on blogauksesi tarkoitus, minusta olisi olennaista perustella, miten juuri sinä olet mielestäsi saanut oikeuden toisen ihmisen tekemään työhön?
En usko, että minulla on oikeutta kenenkään muun työhön, olen tällä hetkellä opiskelija enkä havittele vallata muiden ihmisten työpaikkoja. Tällä hetkellä Suomessa kaikilla ei ole ilmeisesti oikeutta työhön, koska on rakenteellista työttömyyttä. Minusta oikeus työhön ei ole näitä kaikkein oleellisimpia ihmisoikeuksia.
Hedelmistä tykkään mangosta ja pomelosta erityisesti.
Kaikki luova työ perustuu aiemmalle luovalle työlle. Kaikki sisältö, immateria, on koottu jo olemassa olevasta immateriasta. Sitä ei luoda tyhjästä.
No sen kai nyt ymmärtää yksinkertaisempikin ihminen, että sen paremmin maa- kuin merirosvotkaan eivät tavoittele toisen ihmisen työpaikkaa, vaan toisen ihmisen tekemän työn tuloksia.
Eihän sitä muuten rosvoksi päätyisikään.
Kaikki luova työ perustuu aiemmalle luovalle työlle. Kaikki sisältö, immateria, on koottu jo olemassa olevasta immateriasta. Sitä ei luoda tyhjästä.
Tosin sanoen kaikki luova työ on sitä että "otetaan oikeus toisten luovaan työhön".
Myös kaikki materiaalinen vauraus perustuu aiemmalle materiaaliselle vauraudelle. Se ei tarkoita, että sinulla olisi oikeus ottaa pois se materiaalinen vauraus, jonka joku toinen on työllään tehnyt.
Ei, minun omaisuuteni ei perustu muiden omaisuuteen mitenkään samalla tavoin kuin kaikki "luotu" immateria perustuu aiempaan immateriaan. Ajatus tuntuisi pähkähullulta. Sekoitat jälleen niukat resurssit rajattomiin resursseihin. Materiaa voi hallinnoida vain yksi kerrallaan, se on vain yhdessä paikassa kerrallaan jne. Immaterialla ei ole tällaisia rajoituksia.
Differentiaalilaskentaa voisi tuskin nykyisinkään patentoida, saatikka että se voisi olla tekijänoikeuksien piirissä.
Tämän kirjoituksen teemaan sopii mitä parhaiten liittää seuraava kuva: http://mikaisomaa.fi/wp-content/uploads/2011/03/piraatti_kritiikki_opp.jpg
Vihreän Liiton ehdokas Olli-Poika Parviainen kannustaa eduskuntavaaliehdokastovereitaan. Mikäs tässä spedeillessä!
Jarkko Tontti on minusta osoittautunut kovin antipiraattihenkiseksi. En ole tosin varma onko hän vaaleissa ehdokkaana, mutta ainakin toiminut vihreissä jossain määrin.
Jarkko tontti ei ole ehdolla näissä vaaleissa, mutta kyllä häntä voisi kutsua (mielipide)vaikuttajaksi Vihreässä liitossa. Joka tapauksessa hänkin on osa tätä vihreiden antipiraattiryhmää.
Ehkä olen vanhanaikainen, mutta minusta se, että katsoo oikeudekseen rosvota toiselle kuuluvaa omaisuutta, pitää perustella.
Sitä, että toisen omaisuutta ei rosvoa, ei tarvitse perusteluja.
Jos on seksuaalisesti suuntautunut pilkkuihin, kuten piraatit näyttävät olevan, niin on voi toki sanoa että piratismi ei ole varkautta.
Varas loukkaa toisen ihmisen omistusoikeutta.
Piraatti loukkaa toisen ihmisen tekijänoikeutta.
Raiskaaja loukkaa toisen ihmisen itsemääräämisoikeutta.
Yhteistä kaikille on, että he loukkaavat muiden oikeuksia, mutta heitä alkaa väsyttää, kun heidän pitäisi perustella toiminnan oikeutus.
Näen velvollisuudekseni osoittaa tällaiset räikeät argumentointivirheet kun ne vaikuttavat argumenttien pätevyyteen.
Pilkun pylsiminen ei ole mikään kansalaisvelvollisuus, se on taipumus.
Auton luvatonta käyttöönottoakin moni kutsuu erheellisesti autovarkaudeksi, mutta en ole koskaan kuullut yhdenkään piraatin siitä mieltään pahoittaneen.
Se liittyy asiaan niin, aivan kuten auton luvaton käyttöönotto, myös tekijänoikeuden loukkaus on luonteeltaan niin lähellä varkautta, että sitä voi arkikielessä kutsua varkaudeksi, vaikka seksuaalista vetovoimaan pilkkuihin tuntevat esittäisivätkin kiihkeitä vastalauseita.
Auton luvattua käyttöönottoa kutsutaan usein varkaudeksi, koska auto on niukka resurssi, mikä tarkoittaa sitä, että jos A ottaa luvatta käyttöön B:n auton, B ei voi käyttää sitä tänä aikana. Tämä auto on siis B:ltä pois. Sen sijaan immateriaalista sisältöä ei voi ottaa pois ja estää toista käyttämästä sitä.
Jos immateriaalinen omaisuus on tehty ansiotarkoituksessa, eli "leipätyönä", niin jakamalla teosta luvattomasti ilmaiseksi voi viedä tekijältä mahdollisuuden ansaita työllään.
Minusta tämä on törkeämpi oikeuden loukkaus, kuin jos ottaa joku karvanoppakorolla luvatta käyttöön.
Kyse ei ole hyödyntämisestä näin laajassa yhteydessä vaan yksinkertaisesti objektin käyttämisestä. Henkilön A hyötyminen immateriaalisesta sisällöstä ei edellytä sitä, että hän käyttäisi sitä itse mihinkään, vaan sitä, että ihmiset käyttävät siihen rahaa. Hyötyminen on monitahoisten toimien seuraus. Ansaintamahdollisuutta ei siis voi pitää ainakaan tässä sellaisena asiana, jonka voisi varastaa, koska varastamisen käsitteeseen kuuluu selkeästi se, että a:lta viedään jotain, minkä b saa. Mikäli B:n "varastaisi" A:n ansaintamahdollisuuden (tai oikeuden tms), B:llä olisi tapahtuman jälkeen tämä ansaintamahdollisuus. Eli B voisi ansaita A:n luomalla sisällöllä. Näin ei kuitenkaan teoriassakaan käy.
Joka tapauksessa, kuten parin päivän takaisesta sananvapausblogauksestani käy ilmi, vihreät on hyvin jakautunut (lähes 50-50) esim. sananvapauden puolustajiin ja vastustajiin. Täytyy lisää katsella vaalikoneita, onko sama jakautuminen myös tekijänoikeus- ja yksityisyysasioiden suhteen. Veikkaisin, että on.
Tästä ylläpitäjien vastuusta vielä.
Miksi sähköisen julkaisun ylläpitäjä pitäisi vapauttaa vastuusta, joka printti mediassa on itsestäänselvyys?
Minusta internet, ja sen tuoma vapaus on ymmärretty väärin, jos kuvitellaan että siellä eivät päde samat lait kuin muualla.
Mutta arvaan, että piraatteja alkaa taas väsyttää, eikä tästäkään asiasta jaksa keskustella.
Suosittelen iltalukemiseksi:
http://www.terracognita.fi/kirjat/9789525697346.html
Ei ihme että kopiointivastainen kirjallisuus ja aatteet eivät leviä kun niiden lukemista varten tarvitsee maksaa 30 euroa.
(Minusta sinä olet ymmärtänyt internetin väärin, täällä ei päde samat lait kuin muualla. Olethan sinä sen jo nähnyt miljoona kertaa mutta uskot niin kovasti johonkin utopiaan ettet hyväksy mitä näet.)
Minusta sinä olet ymmärtänyt utopian väärin, jos ajattelet eläväsi Internetissä. Onko siellä hyvä sää?
Suomessa pätevät Suomen lait, piraatit eivät ole sen ulkopuolella. Tämä on nähty jo muutamissa oikeudenkäynneissä.
Utopiaa se on jos luulee laittoman kopioinnin ja trollaamisen loppuvan lainsäädännöllä.
Oikeudenkäynnit antavat ehkä kuvan että suomen valtio kykenisi ohjaamaan suomalaista tietoliikennettä jotenkin. Jälkeenpäin valtion kieltämä toiminta on vain kehittynyt tai siirtänyt maantieteellisen paikkansa muualle.
Kyse on yksinkertaisesti omaisuuden suojasta ja siitä, että omaisuus voi olla bittimuodossa. Tässä teillä menee pasmat sekaisin, ette tunnu ymmärtävän joko käsitettä omaisuus tai bitti.
Omaisuus ei teknisesti ottaen voi olla bittimuodossa. Omaisuuden määrää tai sen laatua voi kuitenkin _ilmaista_ bittimuodossa, ehkä tarkoitat tätä? Ei kaikkia oikeuksia voi redusoida omistamiseksi, tai ei se ainakaan ole millään muotoa tarkoituksenmukaista, koska erilaiset oikeudet ovat laadultaan niin eriäviä, että pelkästä omaisuudensuojasta puhuminen hämärtää aiheen täysin.
Jahas. Luin vähän lisää arvioita tästä kirjasta. Sen perusteella kirjoittaja on lainannut transhumanisteilta juttuja ja vääntänyt ne ylösalaisin.
Tämä taitaa riittääkin. Olen jo tarpeeksi väsynyt. :D
Tuleeko tuo kirja palonestoaineella kyllästettynä? Tuli mieleen että "totuus ei pala tulessakaan" taitaa olla satanistien juttuja loppuenlopuksi.
On sisällöntuottajien tehtävä keksiä uusia ansaintalogiikoita.
1. Yksi vaihtoehto on tehokkaampi salaaminen. Kyllä minulle 90-luvulla jäi monikin peli saamatta, kun ei ollut avainkoodikirjaa. Esim. pelien kohdalla internetin yli streamingaus mahdollistaisi maksumuurin.
2. Toinen vaihtoehto on mainonta ja sponsorointi. Kyllähän renessanssin ajan taiteilijatkin saivat rikkailta mesenaateilta rahaa.
3. Musiikissa keikkamuusikon ura voisi olla hyvä. Netistä kopioitava musiikki on mainos, joka lisää tunnettuutta ja lisää keikkalippujen kysyntää. Pensselisedänkin konserttiin taisi olla oikein tunkua Suomessa.
4. Sisällön tekeminen tilauksesta olisi myös yksi. Voisi mennä tyrkyttämään osaamistaan eri järjestöille ja säätiöille ja pyrkiä saamaan rahoitusta. Eikös Sibeliukseltakin tilattu töitä?
5. Verorahoitteinen sisällöntuotantobudjetti, josta jaeltaisiin rahaa a) latausten/käyttökertojen mukaan, b) annettujen äänten mukaan. Rahoitussiältöbudjetille voisi tosiaan olla kasettimaksun kaltainen vero, jossa kaikista tallenne- ja medialaitteista joutuisi maksamaan jonkun prosenttimäärän veroa luovuuden rahoittamiseksi.
Kyllä näitä ansaintalogiikoita voidaan keksiä. Propellihattu vaan päähän ja ideoimaan.
Pelkästään Rastimon, joka siis lähti puolueesta, perusteella ei Vihreitä voi tuomita. Raukkokin on vain ehdokas, ei kovin merkittävässä asemassa puolueessa (?)
Ja onhan se niinkin että vaikka lainsäädännöllä ei lataamista taideta saada loppumaan, niin sen laillistaminen ja hyväksyminenkin olisi ongelmallista, kun vielä ei ole olemassa hyvää tapaa rahastaa ilmaisesta latauksesta muulla tavoin.
Mutta tosiaan jotain mainosjuttua voisi sekaan sotkea, onhan tuotesijoittelua jo nykyäänkin jossain määrin ainakin kovimpien tähtien lauluissa.
Ja mainoksena tosiaan toimivat, suurin osa lataamisesta on sellaista joka ei korvaa ostamista vaan on ainoa tapa jolla henkilö tulisi tutustumaan aineistoon. Tästä voi syntyä innostus ostaa aidot levyt, varsinkin jos niiden yhteydessä tulee jotain mielenkiintoista rekvisiittaa. Ja kenties keikalle tms. tulee mentyä, ja levitettyä kavereille tietoa tuotteesta.
Kyllähän sitä joutuu väkisinkin taipumaan ilmaisen lataamisen puolelle, vaikka siinä ongelmia onkin.
Rastimo, Raukko, Tontti, Oskala, Järvinen (kansanedustaja)... ja kaikesta päätellen tätä keskustelua ei kauheasti käydä julkisesti, joten tämä lienee jäävuoren huippu.
Se, kuinka ohjataan rahaa luovan työn tekijöille on monitahoinen kysymys.
Itse kannatan perustuloa. Tällöin kukaan ei jäisi tyhjän päälle, tekee mitä tekee. Ja tietenkin kulttuurin kehittämiseksi kannatan tekijänoikeuksien mittavaa hellittämistä, jotta teosten kierrättäminen ja muu luova uusiokäyttö olisi mahdollisimman vaivatonta ja matalan kynnyksen takana.
Jep jep.
Luovaa työtä tekevälle 500€:n perustulo ja piraatille 5000€:n kuukausipalkka.
Melko reilua. Ainakin reilumpaa kuin vetää kölin ali.
"Piraattipuolue ei usko immateriaaliseen omaisuuteen"
Eli kaikki minkä voi kopioida ja mikä ei ole materiaalista voidaan ottaa vapaasti julkiseen käyttöön? Potentiaaliset tyttäreisi päiväkirjat, arkkitehdin suunnitelmat erityisestä kodista ja vaikkapa autofirman vuosikausien kehitystyön kopsaaminen noin vain julkisuuteen ja ottaminen minkä tahansa firman käyttöön(tuotantoon) on siis mielestänne ok? Teollisuusvakoilussakaan ei tuon lausuman mukaan ole mitään pahaa, se on vain vääryydellä salatun tiedon vapauttamista ;)
Missä sitten menee immateriaalisen omaisuuden raja? Voitko esimerkiksi kävellä ulos parturista maksamatta? Tai kulkea bussilla pummilla? Tai livataa konserttisaliin ilman lippua?
Itse olen jollain tavalla aina odottanut piraateilta tavallista tarkkanäköisempää ymmärrystä aineetonta hyvää tuottavan työn tuloksille, mutta jostain syystä olen aina joutunut pettymään. Itse toivoin immateriaalisen omaisuuden vapauttamista hallitusti, turvaten samalla tekijöiden oikeuden ansaita työstään. Piraatit tuntuvat välillä vain tavoittelevan immateriaalisia hyviä tuottavan työn muuttamista harrasteiksi.
Kuka ja millä valtuuksilla on päättänyt, että immateriaalista omaisuutta ei ole olemassa?
Marko: esimerkeissäsi puhut yksityisyyden suojasta, materiaalisesta omistuksesta sekä yrityssalaisuuksista, joiden lainsäädännölliseen asemaan tekijänoikeudet eivät vaikuta millään tavoin. Lainsäädäntö ei muuta muotoaan sillä, että osoitan joidenkin keskustelijoiden konseptuaaliset ristiriitaisuudet.
Palataan perusteisiin. Määrittele se immateriaalinen omaisuus mihin piraatit eivät usko. Näyttää nimittäin siltä, että piraatit käyttävät kieltä hivenen omalaatuisella tavalla josta johtuen keskustelu yleensä jatkuu ilman, että eri osapuolet edes aidosti kohtaavat toisiaan ilman yhteisiä näkemyksiä siitä mistä puhutaan. Samalla kaipaisin määrittelyä siitä miten piraatit käsittävät työn ja siitä syntyvään hyvään kohdistuvan "omistajuuden".
Kun olen seurannut näitä keskusteluja olen jäänyt käsitykseen, että piraatit tieten tahtoen välttävät puhumasta työstä vaan he puhuvat pelkistä objekteista. Ikäänkuin piraattien käsitteellisessä maailmassa ne CD:t yms pullahtaisivat itsekseen maailmaan. Itse en näe miten teoksen omistajuudesta tai sen puutteesta voidaan puhua ilman että otetaan huomioon sitä työtä joka on tarvittu sen synnyttämiseen. Juuri tähän toivoisin piraattien panostavan enemmän, sillä juuri tässä lienevät ajattelunne suurimmat heikkoidet.
Immateriaalista omaisuutta ei ole, koska konsepti on mahdoton; siksi en voi määritellä sitä. Omaisuuden suojassa on kyse rajallisista resursseista: puhutaan materiasta (kvanttifysiikan hienoudet voitaneen vielä tässä vaiheessa jättää sivuun. Materia on yhdessä paikassa yhteen aikaan ja sillä on konkreettisia ominaisuuksia. Se on myös aina tietyssä muodossa, mitä voidaan kutsua immateriaksi. Esimerkiksi patsas on materiaa, joka on asetettu tiettyyn immateriaaliseen muotoon. Tekijänoikeudet suojaavat tätä muotoa ja rajoittavat siten materiaalista omistamista, koska materian omistaja ei saa rajoituksitta asettaa omistamaansa materiaa tekijänoikeudella suojattuun muotoon.
Piratismissa ei ole mitään uutta. Se on oikeastaan vain poikkeuksellisen epäoikeudenmukainen versio kommunismista - kommunismi 0.5.
Siinähän osa kansasta, eli luovat ja älykkäät, joutuvat luovuttamaan työpanoksensa kollektiiviseen käyttöön, eli elämään sosialismissa. Piraatit ja muut moraaliltaan heikosti kehittyneet saavat itse elää markkinataloudessa, mutta hyödyntää sen lisäksi luovista ihmisistä muodostettujen kollektiivien tuotteita ilmaiseksi.
Systeemissä on vain yksi vika. Muuria sosialismin ja kapitalismin välille on vaikea rakentaa, koska luovat ihmiset asuvat tällä hetkellä piraattien seassa. Onkin ilmeistä, että piraattien utopiassa on pakko mennä laajoihin väestönsiirtoihin, koska muuten ei luoviin töihin saada riittävästi ihmisiä.
Vastauksena väestönsiirtoihin on internet. Ei tarvitse siirtää väestöä mihinkään. Tekijänoikeudet ovat todella nuori ilmiö, varsinkin nykyisessä erityisen rajoittavassa muodossaan. Piratismi, vapaa kopioiminen ja ideoiden levittäminen, on hyvin luonnollista, se on ollut keskuudessamme niin pitkään kun on voitu puhua sivilisaatiosta. Vasta hyvin myöhään on joku tullut ajatelleeksi, että ideoiden kopioimista voisi ryhtyä rajoittamaan. Joku kutsuu sitä kehitykseksi. Oli nationalismikin kehitystä, mutta ei sitä enää tarvita.
Kaikissa sosialistisissa järjestelmissä on aina ollut yhtä voimakas tekijänoikeusjärjestelmä kuin kapitalistisissakin, joskus voimakkaampikin, joskin tarkemmin valtion ohjauksessa esimerkiksi Neuvostoliitossa.
Kommunistisessa järjestelmässä on kyllä immateriaalisen omaisuuden lisäksi kollektiivisessa omistuksessa myös materiaalinen omaisuus. Siis ideaalitilanteessa, ei toteutuneissa itseään sosialistisina pitäneissä järjestelmissä.
Piratismi on erityisen raukkamaista kommunismia juuri siksi, että materiaaliseen omaisuuteen panostaneita yksilöitä ei kollektivisointi koske, vaan he muodostavat yhteiskunnan omistavan eliitin.
Piraattipuolue ei usko immateriaaliseen omaisuuteen. Tästä syystä kommunismipuheissasi ei ole mitään järkeä.
Eli kyse onkin oikeastaan uskonnollisesta, ei poliittisesta liikkeestä?
Onko mahdollista, että piraatit jatkossa lakkaavat uskomasta myös omistusoikeuteen. Sehän on vastaava ihmisten välinen sopimus kuin tekijänoikeuskin.
Omistusoikeuteen piraattipuolue uskoo. Immateriaalinen omistusoikeus on sen sijaan mahdoton ajatus.
Onko kommentissasi jälleen kyse semanttisesta kikkailusta, vai pidätkö tekijänoikeutta mahdottomana ajatuksena?
Oletko nyt tosissasi väittämässä, ettet vieläkään ymmärrä, mitä eroa on tekijänoikeuksissa ja omistusoikeuksissa?
Toki ymmärrän eron, mutta en ymmärrä mistä sinä olet saanut oikeuden päättää, että toista niistä oikeuksista sinä saat loukata.
Kaikki luova työ perustuu aiemmalle luovalle työlle. Kaikki sisältö, immateria, on koottu jo olemassa olevasta immateriasta. Sitä ei luoda tyhjästä. Luovan työn tekijä loukkaa näitä oikeuksia, mikäli niitä on olemassa.
Jos luova työ perustuu olennaisilta osin tekijänoikeudella suojattuun teokseen, on sen käyttöön pyydettävä lupa ja tarvittaessa maksettava korvaus.
Näin ei kuitenkaan ole koskaan toimittu eikä näin toimita. Syy on yksinkertainen: tekijänoikeudet eivät ole omistusoikeuksia vaan yksityisiä monopoleja jotka venyvät tarpeen mukaan .
Kyllä niin on toimittu, ja niin toimitaan, mutta asiasta päättäminen kuuluu tekijänoikeuden haltijalle, ei piraateille.
Uuden sisällön luojat eivät koskaan pyydä ennen toimeen ryhtymistä lupaa tekijänoikeuksien haltijoilta. Ja vain todella harvoissa tapauksissa lupia pyydellään jälkeenpäin, vaikka jok'ikinen teos perustuu aiemmin luotuihin teoksiin.
Hyvin harvoin uusi teos perustuu olennaisilta osin mihinkään tekijänoikeudella suojattuun teokseen.
Piraattien harjoittama kopiointi on eri asia, mutta sitä ei yleisesti katsota luovaksi työksi, vaan luvattomaksi kopioinniksi.
Uusi teos perustuu aina vanhoille teoksille. Voisit itse koettaa määritellä, mistä syystä jokin teos perustuu vain "epäoleellisesti" vanhoihin teoksiin.
Kahden teoksen keskinäistä suhdetta on tietenkin mahdotonta määrittää, jos niitä ei ole olemassa. Niissä tapauksissa, joissa teokset ovat oikeasti olemassa, tekee tekijänoikeuden haltia asiasta oman arvionsa, ja jos osapuolet eivät pääse asiassa yhteisymmärrykseen, ratkaistaan se lopulta oikeudessa.
siirryit sitten mukavasti legalistiseen relativismiin kun asia meni vaikeaksi. Onnittelut, ajattelusi selkeästi kehittyy! :).
Pekan mielipiteitä ei ehkä kannata pitää perusteina vihreiden vastustamisessa. Hän kuuluu marginaalisiipeen joka ei ole usein erityisen ihastunut vihreiden valtavirtaan. Ainakin ennen hän taisi kokea joutuneensa jollain tavoin sivuun keskusteluista ja päätöksenteosta.
Mitä Rastimoon tulee, niin aika monet taisivat olla helpottuneita tuon loikkauksen johdosta.
Marko on aivan oikeassa. Edustan ensisijaisesti vihreiden periaatteita, en käytäntöjä, joten jäin puolueen sisällä varsin yksin esimerkiksi vastustaessani vihreiden istumista jälleen kerran ydinvoimahallituksessa.
Nyt ole ilokseni todennut, että Japanin tapahtumat ovat tuoneet vihreät takaisin yhtenäiselle linjalle, mutta se ei ole se vihreiden valtavirran linja.
Onko tuo todella Piraattipuolueen virallinen kanta, että immateriaalista omaisuutta ei voi olla olemassakaan? Tuohan kuulostaa suorastaan naurettavalta, johan kaikilla on tileillään rahaa immateriaalisessa muodossa, ja sitä myös käytetään jatkuvasti täysin riippumatta sen materiaalisista vastineista.
Lisäksi olen sitä mieltä, että esim. nettiin on voitava luoda ympäristöjä, joissa ihmisillä voi olla hallussaan immateriaalista omaisuutta; selkein esimerkki tällaisesta ovat erilaiset verkkopelit, ja -yhteisöt, joissa se toimii pelivälineiden tai vaikkapa statussymbolien muodossa. Muun muassa jokunen miljoona wowittajaa varmaan olisi jyrkästi eri mieltä teidän kanssa ;).
Muutoin piraattipuolueen ehdokkailla vaikuttaa olevan fiksuja mielipiteitä moneen asiaan. Harkitsen heidän äänestämistään tulevaisuudessa vakavasti, kunhan nämä protestivaalit ja vanhojen konsensuspuolueiden syrjäyttäminen on hoidettu pois alta (Persuja äänestämällä).
Jos tahtoo kiukutella äänestämällä persuja, se on syytä tehdä nyt. Seuraavien vaalien alla puolue on konkurssissa, jos vanhat merkit pitävät paikkansa...
Kysymys on filosofinen, eikä puolueella ole siihen kantaa. Minusta asia on kuitenkin henkilökohtaisesti itsestään selvä.
Tileillä oleva raha ei ole toki materiaalista omaisuutta (serverit ovat toki jonkin osapuolen omistuksessa), mutta kyseessä ei myöskään ole immateriaalista omaisuutta saati tekijänoikeuksien alaista sisältöä, vaan digitaalista tietoa siitä, kuinka paljon rahaa ihmisillä on. Tämä ajaisi meidät monipuoliseen keskusteluun siitä, mitä raha on (esimerkiksi velkaa), mutta siitä kai enemmän seuraavalla kierroksella. Yksi yksinkertainen tapa selittää asia on luonnehtia rahaa yhteiskunnallisena sopimuksena jonka avulla omaisuuden vaihtoa ja hallinnointia voidaan helposti kontrolloida yhteisöissä.
Immateriaalisen omaisuuden käsitettä ei mitenkään tarvitse verkkopelien sisältöjen hallinnoimiseen. Voidaan puhua käyttöoikeuksista ja palveluntarjoajan ja käyttäjän keskinäisistä sopimuksista. Pelin sisällä tietenkin voidaan ikään kuin kuvitella, kuten kuvittelemme olevan olemassa pelimaailma materioineen päivineen — hahmoineen, hevosineen, taloineen miekkoineen jne —, olevan materiaalista omaisuuttajoita pelin hahmot omistavat. Kyse on kuitenkin käyttöoikeuksista, joiden lainalaisuuksia säätävät palveluntarjoajat sopimusten mukaisesti. En näe mitään väärää siinä, että näiden pelien kontekstissa puhutaan omaisuudesta, ja voidaan immateriaalisten sisältöjen ollessa kyseessä puhua vapaasti omaisuudesta yleisesti ottaen, vaikka termi olisi konseptuaalisesti virheellinen. Kun aletaan pohtia asioiden tarkempia yhteiskunnallisia yhteyksiä ja esimerkiksi tiedostonjaon moraalista oikeutusta tai oikeuttamattomuutta, on tarkoituksenmukaisempaa tarkentaa käytettävät konseptit mahdollisimman oikeellisiksi.
Sanoit kuitenkin aiemmin: "Piraattipuolue ei usko immateriaaliseen oikeuteen". Oliko tuo jonkinlainen lipsahdus vai meneekö tämä nyt saivarteluksi?
Tarkoituksenmukaisuus on minunkin mielestäni tärkein pointti näitä käsitteitä määritellessä, ja se voi vaihdella kontekstin mukaan. Ajattelen niin, että esimerkiksi nämä peleissä esiintyvät tavarat on helpointa mieltää omaisuudeksi, ja ne on monella tapaa rinnastettavissa fyysiseen omaisuuteen.
Käyttäjän itsensä kannalta kyse on hänen tavaroistaan (hän on mahdollisesti ostanut ne oikealla rahalla), ja hän voi myös kokea ne tärkeämiksi kuin useimmat fyysiset tavarat. Näitä tavaroita voi toisaalta varastaa, vaikkakin eri tavoin kuin fyysisiä, ja tämän vuoksi lainsäädännössäkin näitä olisi mielestäni tarkasteltava samaan tapaan kuin fyysisiäkin tavaroita. Esim. aineellinen haitta voitaisiin monessa tällaisessa varkaudessa määritellä sen todellisesta kauppa- tai markkinahinnasta, ja siten määrätä korvaussummat.
Näihin asioihin on joka tapauksessa otettava laissa kantaa, ja mielestäni ei ole oikein, jos esim. varkauksien uhrit jäävät korvauksitta, koska varastettu tavara oli immateriaalista (eikä siten "todellista"). Tällä en siis tarkoita kopioimista, vaan lähinnä käyttäjätilien hakkeroimista ja siten immateriaalisen omaisuuden anastamista esim. siirtämällä se toiselle pelitilille tai myymällä.
Minun huoleni on siis siinä, että jos yleisellä tasolla kielletään immateriaalisen omaisuuden olemassaolo, voidaan lakia säätää ja tulkita väärin näissä tapauksissa.
En usko joulupukkiinkaan, mutta lahjoja annan ja saan silti joka joulu. Jos jonkun on helpompi mieltää, että hänen saamansa lahjat tulevat joulupukilta, hän voi niin tehdä. Filosofisessa kontekstissa tämä ei ole saivartelua.
Lain väärä tulkitseminen sen mukaan, onko immateriaalista omaisuutta olemassa vai ei, ei ole mahdollista, koska laki ei puhu immateriaalisesta omaisuudesta lainkaan. En ole toki sataprosenttisen varma siitä, mainitaanko käsitettä missään (ole koettanut kyllä etsiä tuloksetta), mutta mikään laki ei ole tästä käsitteestä ainakaan riippuvainen. Siellä on sen sijaan muun muassa käyttöoikeuksia ja tekijänoikeuksia.
Esimerkiksi tekijänoikeuslaissa omaisuus mainitaan vain kolme kertaa, pykälässä 58, ja siinäkin puhutaan selkeästi "teoskappaleista", eli fyysisistä kopioista, materiasta.
Muistelisin, että tästä oli pieni sanomalehtiartikkeli hiljattain, jossa kerrottiin että laissa oli otettu kieltävä kanta immateriaalisen omaisuuden mahdollisuuteen. En tosin tiedä, liittyikö tämä suoraan johonkin oikeustapaukseen, ja mitä käytännön seuraamuksia sillä mahdollisesti oli, jos mitään.
Se, että laissa ei tällä hetkellä puhuta immateriaalisesta omaisuudesta, ja että sitä ei siksi voi tulkita väärin, on sivuseikka, jos laki joutuu tulevaisuudessa kuitenkin ottamaan selvän kannan asiaan. Piraattipuolueen jäseniä pidetään asiantuntijoina näissä asioissa ja siksi heidän käsityksillään saattaa hyvinkin olla merkitystä lainsäätäjille. Tämä on pointtini, ja syy siihen miksi sinultakin nyt tästä tivaan.
Kaipaisin vielä selvyyttä siihen, onko näkemyksesi immateriaalisen omaisuuden mahdollisuudesta piraattipuolueen kanta vaiko vain henkilökohtainen mielipiteesi. Toistan itseäni, mutta ensiksi sanoit vastauksessa toiselle henkilölle: "Piraattipuolue ei usko immateriaaliseen omaisuuteen", mutta minulle vastasit: "Kysymys on filosofinen, eikä puolueella ole siihen kantaa". Saivartelustakin (tai sen mahdollisuudesta) puhuin vain tässä yhteydessä.
Kysymyksesi puolueen virallisesta kannasta on absurdi. Samalla voisit kysyä puolueen kantaa zenon paradoksiin tai fenomenologiaan. Kyseessä on filosofinen perustelu.
Laki ei ollut ottanut kantaa immateriaalisen omaisuuden mahdollisuuteen, vaan kyseinen oikeustapaus oli todennut, että immateriaalisen sisällön luvatonta käyttöä ei voinut pitää varkautena. Tässä olen samaa mieltä. Luvaton käyttö on sopimusrikos, ja tällä hetkellä näihin kuvitteellisiin maailmoihin ovat kaikki oikeudet "palveluntarjoajilla", oli tämä sitten oikein tai väärin.
Lakia ehkä kannattaa tässä suhteessa muuttaa, mutta lopputuloksen kannalta on aivan sama, puhutaanko immateriaalioikeuksista vai käyttöoikeuksista vai mistä. Aivan samoin kuin on yksi ja sama puhutaanko lainsäädännössä sukupuolineutraalista 'avioliitosta' vaiko vain kaikille samasta 'rekisteröidystä parisuhteesta'. Käytännön eroa ei ole.
"Kysymyksesi puolueen virallisesta kannasta on absurdi."
Olen eri mieltä, ja on vähintäänkin osaltasi epärehellistä verbaalia kikkailua sanoa ensin yhdessä kommentissa puolueen ajattelevan tietyllä tavalla, ja sitten kiistää se kysymyksen filosofisuuteen perustuen.
Olen myös eri mieltä kannan implikaatioista lainkäytön suhteen. Vaikka asiaa monelta kantilta ajatelleena ymmärrät määritelmien suhteellisuuden, lainsäätäjät ja maallikot ajattelevat tästä varmasti käytännönläheisemmin. Tästä lähtökohdasta, olisi määritelmistä syytä tehdä mahdollisimman selkeitä myös ei-asiantuntijoita ajatellen - väärinkäsitysten ja tahallisten väärinymmärrysten välttämiseksi.
Juuri tämän vuoksi puolueenkin kanta asiaan on relevantti.
Kyse ei ole verbaalista kikkailusta. Luulin kyllä tehneeni aivan selväksi että ei puolueessa ole mitään virallista tapaa perustella maailmankäsityksellisiä asioita. Puolue ei julista aristoteliaanista materian ja muodon dualismia sen enemmän kuin kartesiolaista materian ja hengen dualismiaakaan. Nämä eivät ole poliittisia kysymyksiä vaan tapoja hahmottaa maailmaa.
Tapauksista päätöksiä tekeviä tuomareita ei voi pitää maallikkoina lain suhteen, ja näitä tapauksia käsiteltäessä esitetään asiantuntijalausuntoja jotka tukevat tehtyä päätöstä. Mitä enemmän puhutaan immateriaalisesta omaisuudesta, sitä todennäköisemmin tuomarit eivät ymmärrä mistä oikeasti on kyse. Vaikutus ei kenties ole suuri, minkä vuoksi minusta ei olisi kauhean vakavaa mikäli lainsäädännössä mainittaisiin immateriaalisen omaisuuden konsepti. En kuitenkaan aja tätä erityisen voimakkaasti, koska parempaan tulokseen päästään käyttöoikeuksista puhumalla. Sopimusoikeus on tässä myös oleellinen osa; sen asema suomalaisessa lainsäädännössä on hyvin vakaa.
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 76 kommenttia