*

Spargendi lapides Harri Kivistö eduskuntaan

Luovaa työtä, osa 13: Some of Both

Toisinaan sellaiset yksinkertaiset kuviot jäävät "vaivaamaan". Tätä kappaleessa esiintyvää kahdennettua kvinttiä jäin toisen sävellyksen jäljestä toistamaan erilaisissa harmonioissa miltei pakonomaisesti. En silti kuollaksenikaan kykene tätä lyhyttä motiivia sen yksinkertaisuudesta huolimatta yhdistämään kuin Intelin sävelmään, mikä sekin on kuitenkin liian erilainen (itselläni on ollut AMD). Joka tapauksessa tämän idean ympärille sitten kokoontuivat nämä pari harmoniakulkua ja niin edelleen. Vähitellen tapailluista melodioista kumpuaa sointukuvioita; nämä ovat tavallisesti se ensimmäinen asia jonka kirjoitan sävellyksestä ylös. Usea vanhempi sävellykseni on tähän päivään mennessä säilynyt pelkkinä sointuina, joista voin aina vain toivoa muistavani tauon jälkeen kuinka melodia kulkee. Kun soinnut on saatu kirjoitettua, käyn tietokoneelle luonnostelemaan nuotteja suurpiirteiseen muotoonsa. Sitten hypin koneen ja pianon välillä kunnes lopputulos miellyttää riittävästi.

Viikon 25 teos: Some of Both (10.6.2010)

Minusta on aina jotenkin virheellistä kutsua sanoittamatonta sävellystä balladiksi, mutta termi kuitenkin kuvaa teoksen tunnelmaa parhaiten. Mahdollisten käytännön ratkaisujen puolesta samansuuntaisuutta löysin parin esimerkin verran: Benny Golsonin I Remember Clifford Freddie Hubbardin esittämänä sekä Stan Getzin esittämä standardi Misty (en tosin pidä kovin hurjasti Getzin korukuvioista tässä versiossa). Pientä ideaa oli sanoista, mutta minun on vain niin paljon helpompi tapailla säveliä kuin sanoja. Sanojen ollessa kyseessä ylikriittinen analyyttinen puoli valtaa ajatukset ja tukahduttaa herkästi koko luovan prosessin. Mutta ehkä vielä joskus.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän kivisto kuva
Harri Kivistö

#1,2 Kiitti kommenteista Timo. Joo partaa pitää säännöllisesti siistiä. Pyrin pitämään suht lyhyenä, mutta toisinaan on kiireitä eikä ehdi sitä ajattelemaan. Ihan ok kamaa; "soul jazz"ista en hurjasti pidä, vaan yleensä Brownin kova funkki toimii paaaaljon paremmin. Se on rehellistä ja suoraa.

Toimituksen poiminnat