*

Spargendi lapides Harri Kivistö eduskuntaan

Surun päivä: eduskunta leikkasi juuri opintotuesta

  • Surun päivä: eduskunta leikkasi juuri opintotuesta

Moni ehdokas on antanut auliisti opiskelijajärjestöjen lanseeraaman koulutuslupauksen. Keskeisinä teeseinä koulutuslupauksessa on, ettei koulutuksesta leikata eikä opintotukea heikennetä, ja että opinnot säilyvät maksuttomina. Nämä lupaukset ovat lämmittäneet monen nykyisen ja tulevan opiskelijan mieltä sekä niiden jotka uskovat korkean koulutustason olevan maamme keskeisiä vahvuusalueita.

Tänään väistyvä eduskunta läimäytti näitä toiveita poskelle avokämmenellä ja päätti leikata opintotuet kokonaan toista tutkintoa opiskelevilta. Tämä tarkoittaa sitä, että mikäli on tarvetta kouluttautua uudestaan eri alalle tai eri pätevyyteen, valtio ei tarjoa kuukauttakaan opintotukea riippumatta siitä onko opitotukikuukausia aiemmin käytetty lainkaan.

Äänestystuloksessa hallituspuolueet (kok, sdp, rkp, kd) äänestivät yksimielisesti puolesta, oppositio (kesk, ps, vas, vihr, vr, m11) taas yksimielisesti vastaan.

Omasta mielestäni tämä on kehno leikkauskohde, koska säästöjä ei kerry merkittävästi, mutta kuitenkin työmarkkinoiden dynaamisuus kärsii ja koulutustaso heikkenee.

Moni leikkausten puolesta äänestänyt kansanedustaja on antanut jo oman koulutuslupauksena. Täydellistä listaa lupauksen tehneistä en löytänyt, joten oma listani on puutteellinen, mutta löysin ainakin kokoomuksen Timo Heinosen sekä Petteri Orpon.

Teknisesti toki vaalilupaukset koskevat luonnollisesti seuraavaa vaalikautta, mutta minusta ei ole lainkaan kohtuutonta sanoa, että äänestäjiä vähintäänkin johdetaan näillä lupauksilla harhaan. Tietenkään ei ole tarvetta leikata koulutuksesta ensi vaalikaudella, mikäli keretään ennen edellisen vaalikauden päättymistä viimeisillä voimilla leikata jo tuntuvasti.

Omassa vaaliohjelmassani tiede ja sivistys ovat tärkeässä osassa Suomen talouden ja kilpailukyvyn kohentamiseksi. Uudelleenkouluttautumista tulee helpottaa eikä torpedoida tällä tavoin. 

 

Olen ehdolla eduskuntaan Piraattipuolueen listalla Pirkanmaan vaalipiirissä
Vaalisivuni
FB, Twitter, Google+

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

11Suosittele

11 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (31 kommenttia)

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Opiskelu hoitui ennen opintolainalla.

Poistetaan progressiivinen verotus, niin pystyy maksaan aikanaan lainansa pois.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Ja ennen opintolaina-aikaa se hoitui vanhempien rahoilla, kun "isi" ei joutunut maksamaan veroja niin kuin miljonääri, kuten nykyään on asian laita keskituloisten kohdalla.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Eikä tarvitse mennä kuin 200–300 vuotta taaksepäin aikaan, jolloin köyhät ymmärsivät käyttää aikansa hyödyllisempiin hommiin kuin lukemiseen.

Keski- ja suurituloisten verotus on muuten keventynyt tasaisesti ja dramaattisesti puoli vuosisataa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #5

Tasaisesti se ei ole kehittynyt. Viime vuosina se on tiukentunut uudestaan ja edellinen tiukentuminen silloisine "raippaveroineen" tapahtui 90-luvun laman hoidon yhteydessä.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #11

Kun verotuksesta keskustellaan, täytyy pitää erillään nimellisverotus ja reaaliverotus. Kyllä suurituloisten reaaliverotus on laskenut tasaisesti Mauno Koiviston kruunajaisista ja Kalevi Sorsan viimeisestä halituksesta lähtien.

Käyttäjän ollimarkkanen kuva
Olli Markkanen

Jätän tämän tähän. Lista ketä äänesti leikkauksen puolesta puolueittain. https://drive.google.com/file/d/0BwqFqbDN7VMuTjR6U...

Käyttäjän kivisto kuva
Harri Kivistö

kiitos paljon sievistämisestä. tuosta se on selvästi helpompi katsoa.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Joo, hieno listaus. Tällaisia tarvitaan lisää.

Tärkeää ei ole, mitä luvataan tehdä, vaan se, mitä on tehty.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Toteat blogissasi aivan oikein, että tehty leikkaus ei käytännössä säästä mitään.

Kokonaan näyttää unohtuvan, että EI OLE TARKOITUSKAAN!

Leikkausten pääasiallinen tarkoitus on muuttaa yhteikuntarakenteita, ei minkään tasoinen säästäminen.

Käyttäjän puppek kuva
Tuomas Karhunen

Miten käy tilanteessa, jossa opiskelija lopettaa opinnot kesken ennen tutkinnon suorittamista? Säilyykö opintotuki?

Omalle AMK-linjalleni haki yli 300 ihmistä. 20 otettiin sisään, mutta melkein puolet lopetti kesken. Voi korveta niitä joilla olisi ollut aito halu suorittaa se tutkinto.

Käyttäjän JanneSuuronen kuva
Janne Suuronen

Huolestuneempi Suomen tulevaisuutta ajatellen tulee olla koulutuspaikkojen leikkaamisesta. Ja niihinkin liittyen, käsittääkseni opiskelijat itse vastustavat korkeakoulujen ulkomaisten opiskelijoiden maksullisuutta. Kaikkea ei vaan voi saada.

Käyttäjän kivisto kuva
Harri Kivistö

Lukukausimaksut eivät selvitysten mukaan parhaimmissakaan skenaarioissa tuo kuin marginaalisesti lisätuloja. Minusta on todennäköistä, että ne eivät paranna lainkaan koulujen taloutta. Ulkomaalaisten hakijoiden määrä vähenisi varmasti aika selvästi ja tämä taas entisestään vähentäisi Suomen kansainvälistä kilpailukykyä.

Jouni Nordman

Eiköhän se ole ihan hyvä, että laittoivat lopun ammattiopikelijoille, jotka ammatikseen fetissin lailla opiskelevat tutkintoja toisensa perään. Sillä juttelin tästä muutaman jonkin kanssa, heitä kovasti ihmettelemään pisti se, että yleensä opiskella ammattin, josta töihin lähdetään, sillä siellä ei kenelläkään ole varaa monta tutkintoa havittella.

Käyttäjän ElinaVainolainen kuva
Elina Vainikainen

Opintotukea ei nykyäänkään saa kuin max 70 kuukautta. Ei sillä montaa tutkintoa pysty opiskelemaan.

Jouni Nordman

Tärkeä olisi ollut myös rajata opiskelijaasuntojen oikeus vain ensimmäistä tutkintoa suorittaville, sillä se on varsinkin pääkaupunkiseudulla merkittävä tuki opiskelijoille, jonka pitäisi nimen omaan aloittavia opiskelijoita avittaa.

Eli mitä Suomi tekee kahden akateemisen tutkinnon omaaville, jonka ainoa merkittävä cm on kaupankassalta. Eli tukikeskus on täysin oikea, jolla ammattiin koulutuksen merkitys nostetaan valtion tehtäväksi, jossa vastuu alan miellekyydestä tai työlisyystilanteesta siirretään yksilölle itselleen.

Eli loppupeleissä tälläinen politiikka on yhdellä tavalla holhous yhteiskunnan purkua, jossa vapauden tuomaan myös tuodaan vastuuta yksilötasolla. Tämä tietenkin akateemisia risotto, sillä joutuvat tekemään sen päätöksen kovin aikaisessa vaiheessa. Sillä tämä päätös myös sulkee pois alempien tutkintojen suorittamisen valtion tuella.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

En ymmärrä. Hallitushan juuri kaksinkertaisti Opintoetuudet toista tutkintoa opiskelevilta siirtämällä nämä toimeentulotuen piiriin ilman lainanottovelvollisuutta.

Helsingissä Opintoetuudet ovat nettona noin 470e kuussa ja toimeentulotuki nettona noin 1250e kuussa.

Hieno temppu. Kustannukset siirtyivät kunnille.

Jyrki Paldán

Jep, ainoa todellinen vaikutus taitaa olla valtavasti lisääntynyt byrokratia sekä se, että opiskelijoiden täytyy realisoida kaikki omaisuutensa jos mielivät jatkaa opiskelua(edellytys toimeentulotuen maksamiselle). Kaikista koomisinta on että kokonaiskustannukset voivat hyvinkin nousta.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Oikea, ja kansantaloudellisesti järkevä ja tuottava, ratkaisu olisi ryhtyä maksamaan opinnoista suoraa palkkaa opintosuoritusten mukaan. Opiskelu on kansantaloudellisesti tuottavaa työtä, niin kuin kaikki tutkimukset osoittavat.

Suomalaiselle ryhtiliikkeelle se ei ole vielä auennut.

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen

Tärkeämpää olisi ollut leikata puoluetuista kuin opintotuista, mutta tokihan me kaikki tiedämme valtapuolueiden tärkeysjärjestyksen.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Kannatan puoluetuen poistamista, mutta siinä puhutaan muutamasta kymmenestä miljoonasta kun taas opintotuen kohdalla puhutaan miljardiluokan menoerästä.

Tunnevaltaisuuden sijasta tuleee aina ottaa ohjenuoraksi "cold reality".

Käyttäjän PetriKRundelin kuva
Petri K Rundelin
Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Vuonna 2013 opintotukia maksettiin yhteensä 756 miljoonaa euroa. Opintorahan osuus oli 473 miljoonaa.

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen

Taide- ja kulttuurialoilla on paljon kouluja jotka ovat valtion opintotukien piirissä, vaikka eivät valmista mihinkään ammattiin eikä näistä kouluista saa taidealojen ammattitutkintoja. Ihmettelen syvästi miksei tällaisia kouluja poisteta valtion opintotukien piiristä? Tai ehkäpä nämä koulut ovat sen takia opintukien piirissä, koska niitä pyörittävät valtapuolueita lähellä olevat tahot.

Sen sijaan puututaan uudelleenkoulutukseen ja uuden ammatinhankintaan, vaikka juuri tämä olisi erittäin tärkeätä monille joiden omilla ammattialoilla ei ole töitä.

Käyttäjän OssiOjutkangas kuva
Ossi Ojutkangas

Toisaalta taidealan koulutukseen pyrkivillä on tuskin epärealistista käsitystä työllistymisestä, jotain kuvitelmia siitä että jossain on taidealan "työpaikkoja" tarjolla. Näin ollen sellaiseen koulutukseen pyrkiviltä voi odottaa omaa vastuuta siitä miten työllistyvät valmistumisen jälkeen ja mille alalle. Sen sijaan esimerkiksi insinöörejä on koulutettu paljon antaen ymmärtää, että työpaikkoja on vaikka millä mitalla. Sitten ne jotka kyllä ovat olelleet keskinkertaisia insinöörejä, mutta joilal ei ole ollut mitään suurta intohimoa kehittyä paremmiksi ovat jääneetkin työttömiksi kun työpaikkoja ei ole ollut. Tässä mielessä yhteiskunta on paljon enemmän vastuussa liian suurista tradenomeista ja insinööreistä kuin taiteilijoista. Katson itse, että yhteiskunta jopa hyötyy siitä että taiteilijoista moni päätyy jollekin muulle alalle. Esimerkiksi taideterapian puolella taiteilijan koulutuksesta on kiistatta hyötyä. Suomessa vallitsee muutenkin liian kaavamainen ajattelu siitä, että koulutetaan kategorisesti tiettyyn ammattiin ja ikään kuin mitään muuta ei tarvitsisi osata. Maailma ei kuitenkaan toimi niin.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Tässä juuri tuo suoraselkäisten ymmärryksen kompastuskivi: Kouluttautuuko ihminen ammattiin vai sivistyneeksi ihmiseksi?

Jos ammattiin, on Intia paras mahdollinen malli siitä, mitä se tarkoittaa: ökyrikas maa, jossa ihmisiä kuolee kadulla nälkään.

Jos sivistyneeksi ihmiseksi, on Suomi paras mahdollinen malli siitä, mitä se rakoittaa: persaukinen maa, jossa kaikilla kohtuullinen elintaso ja tuotantotehokkuus maailman huippuluokkaa.

Siinä sitten yksityisyrittäjille ääripäät, mistä valita.

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen

#22
Tässä ei ollut kyse tavallaan taidealan koulutuksista, vaikka esimerkkin käytinkin taide- ja kulttuurialoja. Vaan yleisesti koulutuksista jotka ovat valtion opintotukien piirissä, vaikka ne eivät valmista ammattiin ja johda tutkintoon. Juuri näiltä koulutuksilta pitäisi opintotukia leikata ensimmäisenä, koska joka ammatissa toimimisessa tarvitaan nykyään tutkinto. Siksi koulutukset jotka eivät johda tutkintoon, ovat tavallaan turhia.

Käyttäjän OssiOjutkangas kuva
Ossi Ojutkangas Vastaus kommenttiin #26

Opiskelin itse Limingan taidekoulun sarjakuvalinjalla vuosina 2003-2004. En saanut siitä mitään ammattitutkintoa, mutta minä ja monet muut tuolloin opiskelleet pääsimme lopulta tutkintoon johtavaan amk-kouluun oltuamme vuoden Limingassa. Sarjakuvalinjalla erikseen kannustettiin ja ohjattiin opiskelijoita jotka olivat hakemassa korkeamman asteen koulutukseen ja siis tekivät kouluihin ennakkotehtäviä. Kulttuurialan AMK-yksiköt ovat yksi vaikeimpia päästä sisään ja niiden pääsykokeet ovat vaativat. Juuri siksi Limingan taidekoulun kaltaiset, tutkintoon johtamattomat alemman asteen koulut ovat avainasemassa kun nuoret pyrkivät saamaan kulttuurialan ammattikoulutksen. Eikä tässä kyse ole vain kirjaimellisesti taiteilijoista. Osasta tulee graafikkoja, valokuvaajia, videokuvaajia ja niin edelleen.

Ehdotuksesi johtaisi siihen, että yhä harvempi nuori voisi mennä Limingan taidekoulun kaltaiseen kouluun. Niissä on lukukausimaksut jotka opintotuen turvin voi nippa nappa maksaa. Ne joiden vanhemmat eivät kykene tai halua tukea lastensa opiskelua keräävät joko säästöjä, ovat samaan aikaan töissä tai sitten ovat viikonloput syömättä. En tiedä onko tuo ehdotuksesi tarkoitus, mutta käytännössä tämä johtaisi siihen että entistä useammin vain varakkaiden lapset pääsisivät niihin kulttuurialan ammattikorkeakouluihin joiden pääsykokeet ovat hyvin vaikeita. Tästä syystä en itse kannata tällaista muutosta. Itse kannatan pikemminkin perustuloa joka tarkoittaisi pikemminkin päinvastaista, opintutuen kaltaisen tuen (joka ei estä samanaikaista työntekoa) ulottamista muillekin kuin opiskelijoille. Mielestäni siihen suuntaan pitäisi mennä, eikä entisestään heikentää opiskelijoiden asemaa.

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen Vastaus kommenttiin #27

Perustulon kannalla olen minäkin, koska se vapauttaisi juuri ahkerat ja luovien alojen ihmiset töihin.

Oletko varma ettet olisi päässyt tutkintoon johtavaan koulutukseen muuta kautta kuin Limingan linjan kautta joka ei johda tutkintoon?

Käyttäjän plommer kuva
Raoul Plommer

Jos poissaolleet Persut olisivat hoitaneet hommansa, niin tämäkään typeryys ei olisi mennyt läpi. :(

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Opintotukijärjestelmämme ei ole kovin kannustava. Ihmisillä menee opiskeluun enemmän aikaa kuin olisi tarvis, myönnän sen omaltakin osalta. Opintukea voisi uudistaa siten, että sitä maksettaisiin kokonaan tai osittain suoriteperusteisesti opiskelijalle. Ainakin korkeakouluissa on paljon tenttimistä ja itsenäisesti tehtäviä opintotehtäviä, joita olisi hyvä voida tehdä omaa tahtia. Tekemällä tehokkaammin, voisi tienata opintotukiaan nopeammin tai sitten mitoittaa opiskelujaan työntekoon.

Myös tutkintouskovaisuutta olisi syytä kyseenalaistaa. Onko se muka hukkaan heitettyä resurssia, jos joku jättää ammattikorkeakoulun tai yliopiston kesken suorittaen vaikkapa 70 opintopistettä? Ei minusta. 70 opintopisteelläkin voi olla kauppa-arvoa työnantajan silmissä. Minullakin on eräs työelämässä menestyvä tuttava, joka ei ole valmistunut yliopistosta vielä muutaman kielikurssin takia, vaikka gradut ja muut on tehty. Työnantajan silmissä on monesti yksi hailee, onko maisterin paperit vai ei.

Mitäpä, jos työelämässä alettaisiin puhua tutkintotaustojen sijaan siitä, miten paljon opintopisteitä mistäkin oppiaineesta on opiskellut ja onko mahdollisesti tehnyt lopputyötason, kanditason, maisteri/diplomityötason tai tohtoritason tutkimusta jostakin aiheesta? Nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä ketteryys ja joustavuus ovat valttia, eivät vanhentuneet rakenteet, nimikkeet ja määritelmät.

Käyttäjän kivisto kuva
Harri Kivistö

Tässä on myös tärkeä huomata miten oppositio yksimielisesti vastusti tätä leikkausta vaikka varmasti perussuomalaisten ja keskustan joukosta nyt ainakin löytyy monta edustajaa, joiden mielestä toista korkeakoulututkintoa ei tulisi tukea. Uutisen innoittamat kommentit osoittavat että näiden puolueiden kannattajissa ainakin tämmöinen mielipide on vallitseva.

Toimituksen poiminnat