*

Spargendi lapides Harri Kivistö eduskuntaan

Pakkoruotsin puolustajien argumentointia, tiivistelmä

Nämä poiminnat edustavat mielestäni aika hyvin vapaan kielivalinnan vastustajien argumentteja netissä. Tässä ne ovat lähinnä viihdettä ja toimivat osoituksena siitä, miten kipeästi tämä osa koulutuspolitiikka kaipaa uudistamista. Siis argumentointi, perusteleminen, logiikka...(näitä saisi minusta opettaa filosofian oppiaineen alla jo ala-asteella).

Naurakaa tai itkekää. Poimintoja lähinnä täältä. Otteita ei ole muokattu ollenkaan.

"Junttikansaako me ollaan kehittelemässä?!"

 "om det är en jobb plats som anställer en ny assistent och du kan tala din gamla trogna finska och jag kan engelska,finska, svenska OCH med hjälp av svenska kan jag förstå rikssvenska, norska, danska, tyska, holländska... Ja undrar vem som får jobbet!"

"Itsekaan en takuulla olisi ikina lahtenyt Ruotsiin ja Norjaan toihin, ja paatynyt Wartsilan voimaloita rakentelemaan ympari maailmaa mikali en olisi ruotsia koulussa opiskellut!!!"

"Olen minäkin "tuhlannut" aika paljon aikaa suomenkielen opiskelussa, kun olisin voinut opiskella esim. enemmän englantia"

"Miksi se on teille niin vaikeaa? Toimiiko aivot teillä jotenkin eri tavalla?"

"Hankkikaa selkäranka ja lopettakaa itkeminen. Eikös joka ikinen kieli oo vaan hyödyks. Sitä paitsi ruotsin avulla oppii englantia ja saksaa niin että osaa myös lausua ne sanat oikein."

"Kyllä me kaikki tiedämme että ette olisi opiskelleet niitä toisia kieliä yhtään enemmän. Kuten joku muu totesi aiemmin että "olisittä menneet nurkan takaa röökille"."

"ruotsin avulla suomalaiset voisivat kenties oppia englantia siihen malliin että ei tarvitse hävetä silmät päästään."

"Mikäs ruotsin kielessä on niin vikana? Rasittaako käyttää aivojaan muuhunkin kuin pelkkään tyhjäntoimittamiseen koulun penkillä?"

Boonuksena näkökulma politiikan keskiöstä:

"Katsokaa jotakin sellaista maata, missä ihmiset eivät kunnolla osaa puhua eivätkä ymmärtää toistensa kieltä vaikka ovat saman maan kansalaisia. Siitä ei ole koskaan seurannut mitään hyvää." (Jyrki 'Anteeks, nyt mä en pysty ruotsiks' Katainen, kok)

Eiköhän tämä tullut näiden myötä selväksi.

Allekirjoita aloite täällä: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/131

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

15Suosittele

15 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (14 kommenttia)

Käyttäjän vpsainio kuva
Vesa-Pekka Sainio

Nyt kun olen ollut keräämässä kyseiseen kansalaisaloitteeseen nimiä ihmisiltä kasvotusten, niin useimmat pakkoruotsittajien vastaukset ovat olleet: Suomi on kaksikielinen maa ja jos opetus menisi valinnaiseksi, ruotsinkieli katoaisi Suomesta.

Itse näen että Suomi saattaa valtiona olla kaksikielinen, mutta ei kansa ole kaksikielinen. Lisäksi lisäksi opetuslainsäädännön kautta tulleella pakkoruotsilla ei ole mitään tekemistä perustuslain kanssa. 5% osuudelle kansasta oikeus saada ruotsiksi lakisääteiset palvelut on 95% kansalle velvollisuus oppia ruotsia.

Toinen asia on se että kyllä ruotsinkieltä opiskelevia löytyisi yhä pilvin pimein vaikka se olisikin valinnaista. Ruotsia sitten opiskelevat olisivat vain entistä motivoituneempia kuin nyt keskimääräinen lapsi/nuori.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Suomessa korkean tason poliittinen keskustelu siitä, että suomen kieli olisi jätetty ainoaksi viralliseksi kieleksi, tyrehtyi talvisodan alla 1930-luvun lopulla. Sitä ennen asia oli saanut suurta huomiota myös akateemisissakin piireissä kun pohdittiin sitä, pitäisikö Helsingin yliopiston olla vain suomenkielinen vai kaksikielinen laitos.

Sotien aikana ei voitu keskittyä tähän liittyvään politiikkaan ja sen jälkeen asetelma oli sellainen, että Suomen piti käyttää hyväkseen suhteitaan Ruotsiin saadakseen toteutettua liittymisen Pohjoismaiden Neuvostoon ja sittemmin solmiakseen Neuvostoliiton suostumuksella myös ns. FINEFTA-sopimuksen. On huomattava, että ruotsin kielen asema on Suomessa jäänyt verraten koskemattomaksi siksi, että on haluttu ensisijaisesti miellyttää Ruotsin kuningaskuntaa, ei omaa ruotsinkielistä vähemmistöä. Venäjän vallan ajan loppupuolella ja Suomen itsenäisyyden varhaisina vuosina Ruotsilla oli myös kiinnostusta Ahvenanmaata ja maamme muitakin ruotsinkielisiä alueita kohtaan.

Euroopan Unioni on sittemmin vähentänyt pohjoismaisen yhteistyön merkitystä ja keskustelu kielipolitiikasta on joidenkin harmiksi herännyt maassamme uudestaan. Toki jotkut ovat käyttäneet myös sellaista argumentaatiota, että pohjoismaiset suhteet voivat toimia varajärjestelmänä kansainvälisessä yhteistyössä, jos EU ja euroalue sattuisivat hajoamaan alta. Eräs tämän ajatuskulun rakentelijoista on ollut Paavo Väyrynen (kesk), joka halusi selvittää pohjoismaista valuuttaunionia euroalueen korvaajaksi Suomen osalta.

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala

Olin eilen keräämässä nimiä pakkoruotsi-kansalaisaloitteeseen. Tyypillinen keskustelu oli tälläinen:

- Kiinnostaisiko allekirjoittaa kansalaisaloite pakkoruotsin poistamiseksi?
- Ei, pakkoruotsi on hyvä asia.
- Et siis halua itse valita mitä kieltä opiskelet?
- Jos kielen saisi valita vapaasti, niin juuri kukaan ei valitsisi ruotsia.
- Eikö se silloin ole aika turha kieli, jos kukaan ei sitä valitse?
- No mutta se on toinen virallinen kieli.

Käyttäjän kivisto kuva
Harri Kivistö

Tähän voi vastata että Etelä-Afrikassa on yksitoista virallista kieltä.
Ja sitten luetella ne: afrikaans, englanti, nrebele, sotho, swazi, tswana, tsonga, venda, xhosa, zulu.
Tai voi selittää että virallinen kieli tarkoittaa että kunnat järjestävät tarvittaessa palvelut molemmilla kielillä, ei sitä että jokaisen suomalaisen on pakko oppia molempia kieliä koulussa.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

" Jos kielen saisi valita vapaasti, niin juuri kukaan ei valitsisi ruotsia.
- Eikö se silloin ole aika turha kieli, jos kukaan ei sitä valitse?
- No mutta se on toinen virallinen kieli."

Tämä on varsin kuvaava vastaus juuri jäyhiltä suomalaisilta, joille kaikkinainen ajattelu ja toiminnan muutos on niin kovin vaikeaa. Eipä heille ole väliä, vaikka pakkoruotsin jatkuminen on järjetöntä koko Suomelle, kun näinhän se on aina ennenkin ollut..

Mitäpä tässä muuta kuin toivotan onnea ja kärsivällisyyttä keräilyyn. Ei liene helppo homma - kun vastaukset ovat näin säälittäviä?

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti

Vetoamalla "kaksikieliseen valtioon" tehdään aikamoinen ajatteluvirhe.

Valtio on juridinen henkilö. Se voi olla kaksikielinen tai monikielinen.

Siitä ei voi vetää sellaista johtopäätöstä,että luonnollisten henkilöiden,kansalaisten, tulisi olla kaksikielisiä. Vielä vähemmän suomi-ruotsi-versiona.

Perustuslaki säätää kansalaisten oikeuksista,eikä velvollisuuksista.

Sen vuoksi ruotsinkielisten oikeudet eivät voi olla suomenkielisten velvollisuuksia. Se olisi perustuslain vastaista.

Ihmeellistä miten pitkälle koulutetut ihmisetkin voivat olla niin tyhmiä etteivät ymmärrä noita asioita.

Pakollisen ruotsin kannattaminen tarkoittaa sitä,että ko. henkilö haluaa ulkoistaa päätöksen teon kieliopinnoissa tuolta osin valtiolle.
(sosialistinen mielenlaatu?).

Mihin innovatiivinen Suomi tarvitsee tuollaisen ajattelutavan omaksuneita ihmisiä?

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti

Onko toista ammattikuntaa Suomessa,jonka työllistymiseen yhteiskunta olisi panostanut yhtä paljon voimavaroja kuin ruotsin opettajien työllistymisen?

Ehdotuksia? Taitaa olla ainoa ala missä "nuorisotakuu" toteutuu?

Käyttäjän ingmarforne kuva
Ingmar Forne

Tyhmiä emme ole, sivistyneiksi emme halua tulla, olkaamme siis .... vaikka perussuomalaisia.

Terveisin.

Ingmar Forne

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti

Vapaa kielivalinta ry:n foorumilla todetaan näin:

"Kaiken kaikkiaan surujen jutut ja perustelut tuntuvat itsekkään lapsellisilta. Tuntuu kuin keskustelisi keskenkasvuisten tai kehitysvammaisten kanssa. Surut ajavat itse itsensä nurkkaan. Esitetäänkö tässä tietoista näytelmää, jossa yritetään hakea säälipisteitä? Sekö on surujen taktiikka? Vai, että he ovat ihan aidosti niin lapsellisen itsekkäitä, kuin millaisina näyttäytyvät?"

http://vapaakielivalinta.fi/forum/viewtopic.php?t=...

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Ovathan nuo "argumentit" tavallaan huvittavia, mutta myös libertaarin näkökulmasta äärimmäisen surullisia, koska ne osoittavat, miten paljon niin moni rakastaa kaikenlaisia pakkoja. Omastakin valinnanvapaudesta ollaan valmiita tinkimään, kunhan vain naapurikaan ei saa itse päättää omasta elämästään (kuten esimerkiksi siitä, mitä kieliä koulussa opiskelee).

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti

Avioliitolle on vaihtoehtoja, asevelvollisuudelle on vaihtoehtoja. Sitten tulee seinä vastaan: Ruotsin kielelle ei ole vaihtoehtoja. Ne on kielletty.

Ja muissa asioissa niiiin vapaamieliset muuttuvatkin ahdasmielisiksi tuossa kohtaa. m.o.t.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Avioliitto ei kuulu tähän, koska se ei pitkään aikaa ole mikään pakko ollutkaan. Asevelvollisuudelle sen sijaan ei ole kovinkaan monen mielestä vaihtoehtoja. Päinvastoin, asevelvollisuutta kannattaa isompi prosentti kansasta kuin pakkoruotsia. Niin, ja täytynee huomauttaa, että aseeton palvelus tai siviilipalvelus eivät ole mitään vaihtoehtoja asevelvollisuudelle, vaan ainoastaan erilaisia tapoja suorittaa sama velvollisuus.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Ilmeisesti ajatus siitä, että asioista äänestettäisiin tai että niistä edes keskusteltaisiin tiedotusvälineissä on niin kauhistuttava, että sitä pitää vastustaa epätoivon vimmalla. Tuossa päivän perustelut toisesta blogista:

"Voinyyhky sentää vai ahdistus ja masennue muka lisäätyy pakkoruotsin mukana hah hah."

"Karjalaisissa Itkijänaisissa on puutetta tuoreesta jäsenistöstä Liity heihin Persut ovat itkijöitä ja valittajia ja pyrkivät keksimään ihmesyitä laiskuudelleen"

"Faktaa on se että kaikillaihmisillä on vaikeuksia mutta luuserin ja selviytyjän ero on siinä miten noita vaikeuksia voi käsitellä niin että niisä selviää niin parhaallamahjdolisella tavalla kuin kukin pystyy.Selainen yleistys on omien havointojenmukaan se että luuserit hakjevat syitä muista ja selvityjät hakevavat sitä reittiä selviytyä ongelmistaan....."

"Ihminen oppii helposti 5-6 kieltä, yhden oppimisen jälkeen muiden oppiminne on helpompaa"

"Kyllä asenteessa on vikaa jos toisen kotimaisen kielen opiskelu noin koville ottaa. Jokainen ymmärtää että kielten osaaminen on aina rikkaus ja voimavara."

"Tuskin näin vaatimattoman älyn ja vielä vaatimattomamman logiikan omaavalle syy siihen, että menestys elämässä on jäänyt saamatta, ole kuitenkaan "pakkoruotsissa". On huomattavasti todennäköisempää, että Atron vaatimaton menestys elämässä johtuu pakkomatematiikasta, pakkobiologiasta, ja koulussa olleista muista pakkoaineista.
Niissäkään hän ei liene menestynyt.
HAHAHAA!"

Jäädään odottelemaan, josko joskus jostain ilmestyisi edes yksi järkevä perustelu pakkoruotsille.

Käyttäjän Poika kuva
poika heinänen

Yksi argumentti on ennen kuulunut: vanhuksilla on oltava oikeus hoitoon äidinkielellään. No silti ummikkoeukkoni on hoidellut vastapuolen ummikkomummoja jo tovin menestyksekkäästi. Vakinaistamista pyydettiin sellaisilla ehdoilla, että palkallisena ottaa ruåttintunteja jonkun aikaa.

Olen tehnyt kolme päätelmää:

1. Ruåtsiä äidinkielenään puhuvat eivät alennu hoitajiksi.
2. Ruåtsin oppii tarvittaessa hujauksessa, pakolla ei edes 12 vuodessa.
3. Jokainen ummikkoruåttalainen ymmärtää edes vähän suomea jopa vanhana (tosin monet eivät puhu, mutta myös ummikkosuomalainen ymmärtää vähän ruåtsia aina - jopa ilman pakkoa).

Toimituksen poiminnat